Eurokriisi ja muuttoliike Suomeen

Ylen toimittaja Sara Rigatelli teki jutun Kreikan, Italian, Espanjan ja Portugalin Suomeen kohdistuvasta muuttoliikkeestä. Näin tästä myös pätkän aamu-uutisissa. Tässä tarinassa yhdistyy hienosti yhteiskunnallinen ja inhimillinen näkökulma. Valitettavasti uutisen infografiikka oli kehno, koska siinä esitettiin vain vuodet 2010-2012. Toki näinä vuosina on tapahtunut kasvua, mutta onko tässä tapahtunut muutosta vai onko kyse vain aiemman kehityksen jatkumisesta? Piirsin laajemmat kuvaajat samaisen Tilastokeskuksen aineiston perusteella. Esitän omia huomioitani näistä ja toivon, että kommentoitte omat juolahduksenne. Sellainen huomautus aivan alkuun, että nyt kun ollaan vapaan liikkuvuuden unionissa, muuttoliikkeen tilastointiin voi liittyä hataruuksia. Jos osaat sanoa tästä enemmän, anna minun tietää.

Koska absoluuttiset muuttoliikeet vaihtelevat voimakkaasti maittain, piirsin useampia kuvioita. Huomioikaa kuitenkin, että vaikka esimerkiksi Kreikan muuttoliike nousi voimakkaasti vuosina 2011 ja 2012, absoluuttisesti kyse on melko pienistä määristä, vain parista sadasta henkilöstä.

Aloitetaan Espanjasta.


Muuttoliikkeen kasvu Espanjasta alkoi 1990-luvun puolivälistä ja jatkui melko tasaisena kriisin alkuun. Mielenkiintoisesti siis muuttoliike Espanjasta ensin laski työttömyyden lähtiessä nousuun, mutta sittemmin on palannut melko jyrkällekin kasvu-uralle.


Muut kolme sopeutusohjelmiin sidottuja lainoja saaneet maat ovat Kreikka, Irlanti ja Portugali.


Portugalin ja Irlannin muuttoliike viime vuosina muistuttaa Espanjan vastaavaa, paitsi Irlannissa muuttoliike on taas kääntynyt laskuun. Mikä tahansa Kreikan aikasarja on varmasti melko drastinen viime vuosien osalta, ja niin on myös tämä: melko vakaata vuoteen 2010 asti ja siitä hyvin voimakasta nousua.

Italia niputetaan usein edellä mainittujen joukkoon "kriisimaaksi", vaikka se ei ole tarvinnut lainaa muilta euromailta edellisten tapaan. Italian työttömyysaste on kuitenkin kolme prosenttiyksikköä Suomen lukua korkeampi, joten siinä mielessä kriisi on siellä vakavampi kuin meillä täällä.


Italian muuttoliike on hyvin samankaltainen Espanjan muuttoliikkeen kanssa. Italia on siinä mielessä mielenkiintoinen tapaus, että siellä työttömyysaste oli vielä vuonna 2011 melko maltillinen 8,4 prosenttia, kun vuonna 2012 se oli jo 10,7. Euromaat kulkevat kriisissä eri tahtiin: Baltian maissa työttömyyshuippu oli vuonna 2010. Katsotaanpa vielä näiden maiden muuttoliikettä. Ensin Latvia ja Liettua, koska Viro on aivan omissa sfääreissään.

Baltian maiden aikasarjojen alussa näkyy jo kukistettu vapauden vihollinen Neuvostoliitto: muuttoliike alkoi vasta vuonna 1991, ja Viron aikasarjassa näkyykin huippu 1990-luvun alussa. En osaa tästä kuviosta sanoa sen kummempaa: Latvian muuttoliike on jostain syystä kääntynyt laskuun vuonna 2012, kun Liettuan muuttoliike nousee. Ehkä näissä maissa on jotain erilaista, heh.

Lopuksi vielä eteläinen naapurimme.

Muuttoliikettä Virosta dominoi vuonna 2003 alkanut voimakas kasvu, joka hieman hidastui kriisin alkuvuosina mutta on kiihtynyt taas sittemmin. Jo yllä mainittu kaksihuippuisuus on myös mielenkiintoinen ilmiö: Virossa taisi olla jotain patoutumia neuvostoajoilta tässäkin suhteessa.

Mitä ajatuksia teille heräsi näistä? Pitäisikin tehdä vastaavanlainen katsaus taas eurooppalaisista työmarkkinoista, koska nehän ovat hyvin monen muun kehityskulun taustalla, mukaan lukien näiden.



P.S. Olli Kärkkäinen kommentoi omassa blogissaan datajournalismia, ja olen samaa mieltä hänen esittämistään periaatteista. Koska syyllistyn tässä siihen, että piirtelen vain käppyröitä ja muituilen jotain tarinaa kylkeen, tieto "maahanmuuton taloustieteestä" tai ihan mistä tahansa kvantitatiivisia metodeja hyödyntävästä tieteestä on tervetullutta. Tietenkin myös kanssamutuilu on kelpaa hyvin ^^
P.P.S. Mitä muuten olette mieltä kuvista? Minulle on muodostunut niiden suhteen jo tietty rutiini, mutta sitäkin suuremmalla syyllä kaipaan risuja tai ruusuja, erityisesti edellisiä. Ja jos lukijoissa on R-käyttäjiä, niin hieman spesifimpi kysymys teille. Käytän tällä hetkellä perus plot-funktiota. Kannattaisiko minun opetella jokin hienostuneempi työkalu, kuten lattice tai ggplot2? Plot-funktiossa on jotain ärsyttävyyksiä, kuten monesti haluaisin laittaa kuvioihin footnoten tapaisen lähdemerkinnän, mutta se pitää säätää käsin koordinaateilla ja nyt en edes saanut sitä mukaan - käytin par(xpd=T)-komentoa saadakseni sen alakulmaan, ja R:n kuvioikkunassa se näkyikin, mutta png-device ei ilmeisesti osannut ottaa sitä mukaan.

2 kommenttia:

Olli Kärkkäinen kirjoitti...

Hyvää pohdintaa ja tosiaan asia, jota kannattaa katsoa vähän pidemmällä perspektiivillä.

Itse en ole valitettavasti niin perehtynyt migration-teorioihin, että voisin mitään teoriakehikkoa antaa, mutta jäin itse pohtimaan että ketä sieltä Suomeen muuttaa. Otin siksi Tilastokeskuksen datan kansalaisuuden mukaan jaoteltuna ja katsoin ketä Suomeen muuttaa Espanjasta / Kreikasta.

Espanjan suhteen (Muuttoliike Suomeen: Espanja (kansalaisuuden mukaan)) näyttäisi siltä, että edelleen suuri osa muuttajista on Suomen kansalaisia. Samaan aikaan kuitenkin eurooppalaisten (pl. Suomi) osuus muuttajissa on kasvanut. Ehkä laman jälkeen yhä useampi suomalainen palaa Suomeen? Näin pienissä muuttajamäärissä voi vaikuttaa myös esim. sairaanhoitajien rekrytointimatkat tiettyihin maihin.

Muuttoliike Kreikasta (Muuttoliike Suomeen: Kreikka (kansalaisuuden mukaan)) on hieman erilainen koostumukseltaan. Suomen kansalaisia ja euroopan kansalaisia on ollut suunnilleen yhtä paljon, mutta 2010-2012 tapahtui hyppy eurooppalaisten maahanmuuttajien määrässä. Mutta suhteellisesti suurempi hyppy tapahtui 2011-2012 aasialaisten maahanmuuttajien määrässä. Ennen vuotta 2011 aasian kansalaisuuden omaavien maahanmuuttajien määrä Kreikasta oli 2-3 hlö/vuosi. 2011 aasialaisia maahanmuuttajia oli 11 henkilöä ja vuonna 2012 aasialaisten maahanmuuttajien lukumäärä oli 64. Samaan aikaan afrikan kansalaisuuden omaavien muuttomäärissä ei tapahtunut suurta muutosta. Tuo aasialaisten muuttaminen Kreikasta Suomeen tuli itselleni hieman yllätyksenä (vaikka luvut ovat edelleen absoluuttisesti hyvin pieniä).

Allan Seuri kirjoitti...

Kiitos kommentista! Valaiseva. Itse en jotenkin, hölmöä kyllä, tajunnut että ne maathan ovat vain lähtömaita, eli juurikin Espanjasta tulee paljon suomalaisia. Kreikan lukuihinhan voi liittyä myös se, että se on ensimmäinen kohta joka tulee vastaan, kun Aasiasta tulee EU:hun. En tunne tätä maahanmuuttopolitiikkaa kovin hyvin, kaiketi tähän voi liittyä tämä Dublin-prosessi ja sen noudattamatta jättäminen jotenkin.

Ja tosiaan nämä luvut ovat aika pieniä, joten niissä voi olla tätä luonnollista vaihtelua.

Tuli muuten mieleeni hauska haaste: missä talouteen liittyvissä aikasarjoissa, jos missään, finanssikriisi ei näy mitenkään? Näissäkin näyttää näkyvän; tarina taustalla on sitten vaikeampi hahmottaa.

Lähetä kommentti

Kommentti

Blogiarkisto